Vihdoin tuulee!

Toiseksi viimeinen veleiro cup starttasi noin 10m/s koilistuulessa. Matkaan lähdimme jälleen vajaamiehityksellä Julin ollen edelleen kipeänä ja Juha viettäen ulkomaan matkaa, mukaan saimme Jannen ja Timon. Startti oli erittäin hyvä ja matkaan pääsimme muiden nokan edestä, mutta heti startin jälkeen (Salona40) Nella jyräsi alapuolelta ohitsemme ja kiskaisi melkoisen kaulan, jota oli täysin mahdoton kuroa kiinni. Havourilta alkanut lyhyt kryssikään ei mennyt kummemmin vaikka laitapainoa olisi tarvittu melkoisen paljon enemmän. Kryssin jälkeisen sivutuuliosuuden pääsimme ajamaan Kasipallon(J-80) peräaallossa, joka auttoi kuromaan takanatuleviin venekuntiihin lisää eroa. Ja sitten alkoi tapahtua, kun spinnun nosto hieman myöhästyi ja jiipille tuli melkoinen kiire, itse jouduin pitämään kumpaakin spinnunskuuttia kädessä yrittäen kyynärpäällä pidellä puomin alta karannutta barduunaa ja kaiken kivan lisäksi toisella jalalla ohjata venettä ja vielä jiipata isoa, tämä oli liikaa ja vitalita karkasi melkoiseen broachiin, nopeasti tilanne saatiin tasattua ja maalissa olimme neljänsinä, Nellan, Trimmun ja Kasipallon jälkeen, joka siivitti tällä kertaa kolmanteen sijaan tietokonefinaalin jälkeen, vaikka Trimmu ja Kasipallo saatiin napattua oli Nellaan liikaa eroa. Koko potin vei tällä kertaa Nicole(Hai) ja Nella säesti toisena. Tämä oli meille erittäin hyvä suoritus ja sarjataulukossa pidämme edelleen toista sijaa kaksi pistettä Kasipalloa edellä!

Liekeissä!

Vitalin avauskausi on sujunut tulosten valossa mainiosti, olemme nostaneet itsemme suomen lys-rankingissä jo toiselle sijalle, eikä mahdollisuudet kuumimpaan kärkeen ole ollenkaan huonot, kun jäljellä ovat vielä pitkäluotopurjehdus ja karvalakkikisa, jos jostain syystä ryssimme nämä on vielä vaihtoehtona ajaa Helsingin karvalakkikisa. Puolestaan Veleiro cup sarjassa tulos on sama, mutta mahikset voittoon on lähes 0%, Emiliaan on melkoinen piste rako ja taas heidän pois jäänti taikka täydellinen mokaaminen viimeisissä kisoissa on harvinaisuus, mutta kaikki otetaan mitä saadaan! Pistelasku menetelmä puolestaan suosii vahvasti syksyn kisoja, kun pisteen saa aina voitetusta veneestä. Tällä kertaa 17 veneen fleetissä oli loistavat mahdollisuudet saada hyvä potti! Julin ja Juhan poisjäänti oli meille myrkkyä, mutta tämä asia paikattiin hakemalle vanhainkodista hyvin levänneitä vahvistuksia. Kolmen sukupolven purjehduksesta saatiin nauttia isän, äidin ja mummin voimin, joten kokemus puhui puolestaan kun startattiin kolmanneksi viimeiseen veleiro cuppiin. Startti oli loistava, ei ehkä ihan optimipaikalta vaan vapaista ja hyvällä speedillä. Aikaisemmista kerroista poiketen tälläkertaa oli sentään kunnon kryssi havourin vihreälle ja sen jälkeiselle punaiselle reunamerkille asti, tässä kuroimme etumatkaa takana tuleviin kilpakumppaneihin, mutta kun lenssi alkoi niin punttimme myös tutisi melkoisesti, varsinkin kun Nella vielä kävi nostattamaan jonka jälkeen fellasi vielä päälle, kun olimme jo luovuttaneet nostatus kisan. Muut olivat kuroneet eromme kiinni ja tuulta nopeampi Kasipallo(J-80) varasti ensimmäisen paikan alamerkillä ja puolestaan Humbug kuittasi meidät epäonnistuneen jiipin jälkeeen, taistelu pikkuliisalle tuotti viimein tulosta ja pääsimme kuittaamaan Humbuugin olleen toisena maalilinjan yli. Eroa oli saatu juuri sopivasti takanatuleviin ja veimme kisan Emilian nokan edestä KOLMEN sekunnin turvin.

Tästä tulokset

Kärki lähestyy

Neljänneksi viimeinen Veleiro Cup:iin starttasi vain kaksitoista venettä, mikä hankaloittaa meidän nousua kärkeen, kuitenkin uskon vieläkin kolmannen sijan mahdollisuuksiin. Kymmenen pistettä on kuitenkin kirittävää, melkein edellä meniät saisivat hieman epäonnistua. Tällä kertaa startti oli melkoisen hankala, mutta pääsimme erinnomaisesti lähes heti heittämään pois pakkituulista, kryssi havourille oli ylhäällä ajaville melkoinen paikka, 10asteen nostava lähes kokomatkan ja kärki saatiin melko helposti kiinni. Sitten alkoi se tylsin osuus, eli sivutuulta edestakaisin. Tässä vitalin vauhti riitti kirimään Humbug kiinni, mutta Keo lähestyi hirveetä vauhtia genaakkerillaan, jiippi Lellerin länsipoijulla ja taas suoraa ajoa, tällä kertaa kuitenkin tuuli hieman moinasi ja kääntyi, joten spinnullakin päästiin ajamaan, tässä vaiheessa pääsimme Humbugista livahtamaan alapuolelta ohi, Keo oli ottanut meidät kiinni, mutta onneksemme saimme peiton alamerkille. Voitto irtosi suht helposti melko keskin kertaisella suorituksella.

No nyt kulki!

Kotkanpursiseuran 125v juhlaregatta, joka oli meidän ylivoimainen tavoite no.1. Aamulla suunnattiin rantaan yhdeksän  maissa laittamaan venettä kuntoo, ilahduttavaa oli se, että edellinen ilta jaksettiin Julin kanssa laittaa veneen mittarit kisakuntoon. Kipparikokouksen jälkeen suunnattiin radalle tutkimaan lähtöaluetta ja tuulen vaikutusta, erittäin epävarmoina olimme vitalin sivutuuli vauhdista,
 ja tietenkin tuulta oli liikaakin ja vielä sivusta

. Startti oli Emiliaa lukuunottamatta fleetin paras ja jo hyvin nopeasti startin jälkeen pyyhkäisimme
 Emiliasta alapuolelta ohi selvällä vauhtierolla.
 Vielä tässä vaiheessa koko fleetti oli hyvin kasassa kunnes havourin kääntömerkin jälkeen alkoi lyhyt kryssi, missä kiskaisimme melkoisen eron takana tuleviin venekuntiin. Erittäin omituista oli se, että jo ensimmäisen kierroksen puolivälissä olimme ottaneet isomman Lys-luokan veneen kiinni ja kun spinnu nostettin lenssi osuudella ennen toisen ja pidemmän kierroksen alkua, pyyhkäisimme tyylikkäästi ohi 37jalkaisesta veneestä. Iso-luokka oli lähtenyt meitä peräti 5minuuttia aikaisemmin liikkeelle, tämä toimii hienosti jos isommat veneet tosiaan ajaisi meitä karkuun ja samalla ei pienten tarvisi kärsiä isompien veneiden sotkemista tuulista, mutta tämä ei vaan toimi kotkassa, liekö pienten veneiden kilpailu taso eroavan isoista ja muka nopeista veneistä, tätä voitte spekuloida ihan itse, mutta tosiasia on se, että ISON-luokan paras olisi sioittunut pieneesä luokassa vasta viidenneksi! Varsinaisesti me emme tälläkertaa joutuneet isompien veneiden pakkituuliin ainakaan kovin pahasti, vaikka seuraavalla pitkällä kryssillä taidettiin ajaan peräti kuuden ison-luokan veneen ohi selvällä erolla, ja me emme olleet ainuita vaan peräti puolet pienten luokan veneistä sai ainakin yhden selätettyä. Pitkällä kryssillä ero pysyi vähintäänkin yhtäpitkänä, ja kun seuraava ja samalla kisan pisimmälle suoralle lähdettiin nousi lila-pinkki-valko pallokas ylös, kauaa ei ehditty nauttia alamäki ajosta, vaan kovat puuskat ja tuulen siftailu sai vitalin Broachaamaan muutaman kerran ja tässä vaiheessa oli pakko luovuttaa ja laskea spinnu alas. Tämä jos jokin oli myrkkyä meille, Emilia ja Keo saavuttivat hieman meitä, mutta pää pidettiin tai ainakin yritettiin pitää kylmänä ja toivottiin viimeistään kukourin kääntävän tuulta, ettei jo hyväksi kasvatettu ero pääsisi kaventumaan radikaaliseksi tuloslaskennan kannalta. Ja näin myös kävi ja pallokas tostettiin välittömasti kukourin jälkeen. Loppuunasti päästin ajamaan spinulla.Ylimääräisiä sydämmen tykytyksiä aiheutti vielä kello, joka sammui jo minuutin kohdalla, kun yritimme laskea eroa takaan tuleviin kilpakumppaneihin. Jännitys oli rantaan tullessa jopa jossain määrin liikaa ja olut maistui kilpailunjälkeen erinnomaiselle rankan kisan jälkeen. Vitalita oli myös valittu seuramme edustukseen Trio-pokaalin herruudesta joka ajetaa kolmen pursiseuran kesken, kustakin seurasta kaksi venekuntaa. Me ja Keo vietiin Trio-pokaali Kotkaan kyllä selvällä erolla Haminan ja Loviisan nenän edestä.
Vitalita vei myös oman luokkansa voiton ennen toiseksi sioittunutta Emiliaa ja kolmanneksi jäänyttä Keoa

, lisäksi Vitalita oli myös kaikkien nopein vene, laskettuna kaikki luokat yhteen (33 venekuntaa) tästä ei paljoa paremmin voi enää mennä! Mukana oli myöskin Jannen ja Juliuksen lisäksi gastikokelas Juha, joka antoi kyllä myrskyvaroituksen meidän pianossa ollen vasta kolmatta kertaa purjeveneessä! Erittän kiva on nähdä uusia naamoja Kotkassa kisaamassa!

.